Kosteus Rakenteissa

Kosteus Rakenteissa

Vettä eli kosteutta on kaikkkialla. Sitä on ilmassa, maassa, rakennsten rakenteissa etc. Kosteus siirtyy neljällä eri tavalla:

1. Painovoima. Vesi virtaa painovoiman vaikutuksesta alaspäin.
2. Kapillaarinen siirtyminen. Tarkoittaa että, eri materiaaleihin kosteus imeytyy ja siten siirtyy eri tavoin eri suuntiin. Huokosalipainien vaikutuksesta kosteus kulkee huokoisessa materiaalissa.
3. Konvektio. Ilman kosteus kulkeutuu ilmavirtauksen mukana. 
4. Diffuusio. Vesihöyry kulkeutuu materiaalin sisällä tasapainotilaan pyrkien siten että, joka  puolella materiaalia on yhtä paljon vesihöyryä.

Ilman suhteellinen kosteus termi (RH%) on tärkeää ymmärtää kosteuskäyttäytymisen kannalta. Ilman suhteellinen kosteus on ilman absoluuttinen kosteus (g/m³) suhteessa ilman kyllästyskosteuteen (max g/m)³. Lämpötilan mukaan vaihtelee ilman kyllästymiskosteus: matalampi lämpötila sitä pienempi arvo kyllästymiskosteudessa. 

Kun kyllästymiskosteus ja absoluuttinen kosteus ovat yhtä isoja, ei ilma enää pysty sitomaan enää vesihöyryä. Jos viilenee ilma ja kyllästymiskosteus laskee, niin silloin on ylitety kastepiste ja kosteus alkaa kondensointua tilan pinnoille. Normaalisti huoneiden pinnat ovat viilempiä kuin ilma, joten kondensaatio pinnoille alkaa jo ennen kuin RH on 100%. Rakenteen suhteellinen ilman kosteus on materiaalin huokosten sisällä olevan ilman suhteellinen kosteus. Rakenteen suhteellinen kosteus pyrkii tasapainoon mpärillä olevien rakenteiden tai ilman suhteellisen kosteuden kanssa. Rakenteet sitovat tai luovuttavat kosteutta pintojen kautta, ja rakenteen sisäisen kosteuden tasaisena pyrkii rakenteen sisäinen diffuusio pitämään.

Kosteudenmittaus ja pinnoitusarvo

Rakennusaikaisista virheistä johtuvat kosteus- ja sisäilmaongelmat liittyvät usein kosteiden betonipintojen peitoon. Siksi tulee varmistaa että, rakenteet ovat kuivuneet ennen pinnoituksia. Kosteudenhallinnassa olennainen osa on ymmärtää miten rakenteissa kosteus käyttäytyy ja mitä tulee huomioida kosteusmittauksissa. 

Mitatessa betonista kosteutta on käytössä kaksi yleistä tapaa, porareikämittaus ja näytepalamittaus. Porareikämittauksessa betoniin porataan reikä siihen syvyyteen josta suhteellisen kosteuden arvo halutaan mitata. Sitten reikään laitetaan muoviputki ja putken ja reiän sauma tiivistetään kosteutta läpäisemätömällä kitilla. Putken yläpää tulpataan ja teipataan tiiviiiksi. Poraus aiheuttaa hetkellisen nousun kosteudessa reikää ympäröivässä betonissa, sillä poraamalla poistetusta betonista vapautuu kosteutta ympäristöön. Tiivistetyn reiän on saatava tasaantua 3 vuorokautta ennen kuin mittaus voidaan ottaa. Mittaus tapahtuu 

asettamalla mittapää betonissa olevaan putkeen ja antamalla sen tasaantua vähintään tunti, 

riippuen mittarista, ennen tulosten lukua. Porareikämittaus voidaan suorittaa kun betonin 

lämpötila on +15 °C - +25 °C.